Löysin viime kesäisen Taloussanomien artikkelin vasta nyt. Se oli niin mielenkiintoista luettavaa, että kopioin sen artikkelin tähän alle kuvineen päivineen. Artikkelin on kirjoittanut Katja Okkonen.
*****
Vanhemmuutta on alettu enenevässä määrin pitää elämänkouluna, josta voi olla hyötyä johtajan tehtävissä. Vanhemmuus opettaa organisoimaan ja ottamaan erilaiset näkökannat ja elämäntilanteet huomioon. Lapset eivät kuitenkaan tee kenestäkään automaattisesti parempaa johtajaa.
Lapset on perinteisesti nähty työelämässä taakaksi erityisesti naisille. Ajat ja asenteet saattavat olla kuitenkin pikku hiljaa muuttumassa.
Tekeillä olevan tutkimuksen mukaan monet naisjohtajat kokevat äitiyden työelämää rikastuttavaksi tekijäksi. Henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maija Lämsä Jyväskylän yliopistosta kertoo johtajien kritisoineen sitä näkökulmaa, että vanhemmuus olisi ristiriidassa työelämän kanssa. Johtajat kokivat, että lapset lisäsivät organisointitaitoja ja toivat kykyä ottaa erilaisia näkökulmia ja ihmisiä huomioon.
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja ja kustantaja Mikael Pentikäinen on samaa mieltä:
– Kun on omakohtaisia kokemuksia erilaisten paineiden yhteensovittamisesta, ymmärtää paremmin niitä, jotka joutuvat samojen asioiden kanssa askartelemaan omassa elämässään.
Lapset pitävät isot johtajat maanpinnalla
Pentikäisen mukaan norjalaisen mediayhtiön Schibstedin entinen toimitusjohtaja on sanonut lehtihaastattelussa, että mediayhtiön johtoryhmään pitäisi palkata teini-ikäisten lasten vanhempia, koska muuten median murroksesta ei ymmärrä mitään.
– En tiedä, onko se oikea havainto, mutta kyllä se edesauttaa ymmärrystä meidän toimialallamme.
Pentikäisen mielestä lapset pitävät suuret johtajat kiinni normaalielämässä.
– Mitä ylempänä on organisaatiossa, sitä enemmän yleensä etääntyy tietynlaisesta terveestä todellisuudesta. Silloin kun kotona on lapsia, pieniä tai teini-ikäisiä, heillä on taipumus palauttaa maanpinnalle.
Anna-Maija Lämsän mukaan johtajat ovat saaneet aikuistuneilta lapsiltaan konkreettistakin tukea työhönsä. Esimerkiksi kotitalousalan koulutuksen saanut johtaja oli saanut kauppatieteiden maistereiksi valmistuneilta lapsiltaan käytännön apua.
"Perhe ei voi olla valintakriteeri"
Entinen Sanoma Newsin toimitusjohtaja ja myös muiden medioiden johtotehtäviä hoitanut Pentikäinen sanoo, ettei ole suosinut valinnoissa perheellisiä.
– On erittäin paljon hyviä johtajia, joilla ei ole perhettä. Se ei voi olla mikään valintakriteeri.
Hän kertoo kuitenkin kiinnittäneensä huomiota siihen, etteivät vanhempain- ja hoitovapaat haittaisi uralla etenemistä. Yleensä pitkille vapaille jäävät edelleen naiset.
– Monilla voi olla vuosienkin jakso, jolloin he eivät ole voineet olla mukana työelämässä. Olen yrittänyt katsoa, ettei tästä tule mitään takamatkaa valintatilanteessa, Pentikäinen sanoo.
Anna-Maija Lämsä uskoo, että vanhemmuus nähdään yhä enemmän vahvuutena ja rikkautena myös työelämässä sukupuoliroolien väljentymisen vuoksi.
– Väljentymistä tapahtuu varsinkin nuoremmissa ikäluokissa. Miehillekin sallitaan kotipiirin rooli, Lämsä sanoo.
Pentikäinen viittaa New York Timesissa äskettäin ilmestyneeseen juttuun, jonka mukaan isät stressaavat kodin ja työn yhteensovittamisesta jo yhtä paljon tai enemmän kuin äidit.
Äitijohtaja-kirjan kirjoittaneen Kirsi Pihan mielestä kaikki elämänkokemukset auttavat johtajuudessa. Kasvattajan kokemukset voivat tuoda eväitä esimerkiksi ihmisten motivoimiseen.
– Vanhemmuus sellaisenaan ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa johtajaa, Piha korostaa.
Perheestä puhutaan aiempaa rohkeammin
Johtajia etsittäessä ja valittaessa kandidaatit ovat itse ottaneet esille elämän eri osien tasapainon vapaamuotoisissa keskusteluissa, johdon suorahakukonsultti Jaakko Norilo MPS Executive Searchista kertoo. Heiltä ei koskaan suoraan kysytä perheestä tai parisuhteesta.
Nykyisin keskustellaan aiempaa enemmän esimerkiksi ristiriitojen sovittelusta elämän eri osa-alueilla ja eri rooleissa.
– Vanhemmuus on varmasti yksi merkittävä, moneen asiaan vaikuttava rooli, joka useimmilla ihmisillä on.
Hänen mukaansa johtajaa etsineestä yrityksestä ei ole kertaakaan sanottu, että työhön olisi hyvä valita perheellinen tai perheetön. Perheasiat tulevat esille lähinnä silloin, jos kyseessä on esimerkiksi muuttoa tai matkustamista edellyttävä työ.
– Soveltuvuusarvioissa semmoista systematiikkaa ei ole, että perheasiat olisivat valintakriteerinä, enkä ole lainkaan varma, saisiko niin ollakaan.
Norilon mukaan nykyisin uskalletaan puhua aiempaa rohkeammin perheasioista ilman, että ajatellaan sen olevan haitaksi. Hän uskoo, että molemmat osapuolet hyötyvät avoimuudesta.
– Silloin voidaan tehdä kestävä ratkaisu, eikä tehdä virhettä työpaikan vaihtotilanteessa.
Uutinen löytyy myös tästä linkistä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti