Imetysliivien valinta

Imetysliivien valinta ja osto on yleensä kumma juttu. Ennen vauvan syntymää on saattanut hankkia yhdet tai kahdet liivit, mutta kun äiti kotituu sairaalasta vauvan kanssa, huomaa usein, että liivejä saisi olla useammatkin.

Siinä hetkessä ei kuitenkaan useinkaan jaksa lähteä kaupoille ja on ehkä enemmän muut asiat mielessä. Uusi tulokas täyttää kodin.

Olemmekin koonneet tähän imetysliivien valintaan liittyviä asioita, joista toivottavasti on hyötyä mahdollisimman monelle.

Milloin pitäisi ostaa ensimmäiset imetysliivit?

Kaikki naiset ovat erilaisia ja myös raskaudet ovat erilaisia. Kun paino kasvaa raskauden myötä, myös rinnat kasvavat ja muuttavat muotoaan. Tämän vuoksi vanhat liivit voivat tuntua epäsopivilta ja uusi liivikoko on tarpeen.
​
Rintojen koko alkaa yleensä muuttua toisen kolmanneksen alussa. Rinnat muuttuvat koko raskausajan ja kun synnytys lähestyy, rinnat voivat tuntua kiristäviltä ja puristavilta. Tällöin on tärkeää, etteä liivit istuvat hyvin, eivätkä ärsytä ihoa.
​
Hyvät imetysliivit raskausajalle ovat esimerkiksi Bravado Designsin Body Silkit.

Miten paljon rinnat kasvavat raskausaikana?

Rinnanympärys voi kasvaa jopa 2-4 kokoa ja kuppikoko saman verran. Kannattaa siis kokeilla uusia kokoja kun vanhat alkavat kiristää. Ei kannata odottaa vauvan syntymään asti, vaan ennen syntymää voi jo hankkia joustavia liivejä. Nämä joustavat liivit, esimerkiksi Bravadon Body Silkit tai Boobin Fast Foodit sopivat mainosti sekä raskausajalle että imetyksen ensimmäisiin kuukausiin. Rinnat muuttuvat tällöin paljon ja nämä liivit mukautuvat rintojen koon mukaan.

Kuinka monet imetysliivit tarvitsen?

Yleensä 2-3 imetysliivit ovat minimi, jotka kannattaa hankkia. Rintojen koon muuttumisen vuoksi voi hankkiä parit liivit, mutta jos haluaa, että liivejä on puhtaana kun yhdet ovat pesussa, kannattaa ostaa useampia liivejä.

Tervetuloa surffailemaan Bebelanen liivimalleja www.bebelane.com

Salla

Mitä tekisimmekään ilman nettiä!

Myönnettävä se on. Olen lapset saatuani joutunut uudenlaiseen nettikoukkuun. Ensinnäkin googlettaminen on ryöstäytynyt käsistä. Kysyn tältä ’tietäjältä’ jos jonkinmoista. Toiseksi, olen pahasti haksahtanut Huutonettiin.

Koukussa. Enkä usko, että liioittelen. Huutonetistä olen kaivanut jos jonkinmoista tavaraa ja vauvanvaatetta – ja niiden tarpeellisuudesta voidaan keskustella. Yömyöhällä näkyy läppärin kajo, kun minä etsin täydellistä josmitäkin. Tästä on tainnut tulla itselle ihan terapiamuoto (sitä kuuluisaa omaa aikaa), jota on helppo harrastaa näin kotoa käsin. Ja myönnän, minusta se on hauskaa. Enkä taida olla ainoa, kun tämä mahtava parodiakin on kyseisestä oireryhmästä jo tehty: http://www.youtube.com/watch?v=cnS4NCMQFOI

Googlesta puolestaan on tullut ratkaisu kaikkiin pienimpiinkin kysymyksiini. Sieltä olen jaksanut metsästää, mitkä ovat alkuraskauden merkit, mitkä hanskat ovat lämpimimmät, mitkä on hyvät ensikengät, mistä saa puisia leikkikeittiöitä tai luomupuuvillaisia liinavaatteita, missä on parhaimmat milloin minkäkin lastenvaatteen alet, millaisia soseita kannattaa tehdä ja millä mausteilla, mitä lahjaksi 1-vuotiaalle jne. Mitäpä en olisi googlelta kysynyt.

Olen myös googlettanut terveysasioita. Onko nämä näpyt nyt vesirokkoa vai jotain muuta (nokkosrokkoa!), mikä auttaa ekseemaan, kuinka poistetaan karsta jne. Mutta tässä olen yhden linjavedon tehnyt: jos olen jotain vakavampaa pähkäillyt tai pelännyt, en asiaa ole googlettanut. Neuvola on ollut se turvallisempi vaihtoehto. Netistä kun löytää kaikki kauhuskenaariot, mahdolliset ja mahdottomatkin, sekä voi saada älyttömän moraaliryöpyn niskaan.

Jostain syystä keskustelupalstoilla on myös joitain ärhäköitä äitejä, joiden mielestä on vain yksi ja ainoa oikea tapa toimia lasten kanssa. Olenkin jättänyt tällaiset palstat väliin. Silti ihmetyttää, minne suvaitsevaisuus on tässä asiassa hävinnyt. Eikö jokainen kaipaisi kannustusta ja vertaistukea huuto- ja kysymysmerkkimyrskyn sijaan. Uskon, että onnellisia lapsia kasvaa onnellisissa perheissä. Ja perheet ovat erilaisia. Onneksi. Joten keinotkin ovat erilaisia. Ja googlesta löytää ne kaikki.

Punaa huuliin ihan kotona vaan

Joudun välillä jo nipistämään itseäni uskoakseni, että meidän perheessä todellakin on sairastelukierre jatkunut kolme kuukautta. Kierre on tälläkin hetkellä oikein hyvässä vauhdissa taas. Siis siinä mielessä, että molemmat lapset ovat sairaana, itse juuri parantumassa.

Onhan se kätevää, kun voi sairastaa lastentauteja tässä 30+ iässä yhdessä lasten kanssa. Pötkötetään vaan peittojen alla sohvalla ja katsotaan telkkaria ja leffoja Nessu-paketit kaikilla kädessä. Vaan ei. Kun saisikin nuo Duracellit rauhoittumaan. Edes niiden sairaana ollessa.

Keksin piristää itseäni kahdella asialla. Ostin aivan ihanan kukkakimpun, jossa on sekoitus herkän vaaleanpunaisia ja vähän tummemman pinkkejä neilikoita. Ne jotenkin kummasti tuovat hymyn huulille aina kävellessäni ruokapöydän ohi. 

Toinen piristävä puna on huulillani. Talvi-ilma kuivatti huuleni ja menin ostamaan huulirasvaa. Päädyinkin ostamaan aivan ihanaa ranskalainen luonnonkosmetiikkamerkin Nuxen hoitavaa huulikiiltoa. Mikä parasta, huuleni saavat siitä kirkkaanpunaisen säväyksen. Äitinikin kommentoi sen piristävää vaikutusta kasvoilleni. 

Kuulostakoon täysjärkiseltä tai ei, mutta tämä mama hoitelee pikkupotilaitaan kotona punahuulin. Sen lisäksi, että hymyilen kun kävelen neilikkakimppuni ohi, hymyilen kun näen kuvani peilistä. Hiukset kiinni, useimmiten ilman meikkiä, päällä trikoopaita ja jalassa leggarit - mutta huulet punasävyisinä. Pussailen vauvaa (ja sitä vanhempaakin) edelleen urakalla, mutta jotenkin tuo puna ei tartu pullukoihin poskiin. Ehkä se johtuu siitä, että se häviää huuliltani ihanan mangon makunsa vuoksi...

Miina

Kuvat: Miinan omia