sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Vertaistuki inspiroi, antaa voimaa ja pahentaa kahvi-addiktiota


Olen oikea onnen tyttö, kun saan nauttia monen muun pienen vauvan ja/tai taaperon äidin seurasta ja sitä kautta vertaistuesta lähes päivittäin.

Mikään ei voita sitä, että voi verrata silmäpusseja toisen yökukkujan kanssa tai puhua yhdessä ja paatoksella pissa-kakkajuttuja, luoda uskoa vartalon normalisoitumisesta tai ihan vaan vaihtaa vinkkejä ja kokemuksia vauva-arjesta. Kahvittelu samassa tilanteessa elävien kanssa tuo voimaannuttavia elämyksiä siitä, että ei ole ainoa pinnasängyn vieressä öisin roikkuva zombie tai milloin mistäkin vauvan Vaiheesta hysterisoitunut herkkis.

Asuinalueeni neuvola on kannustanut äitejä verkostoitumaan muiden äitien kanssa jo raskausaikana. Tapaamme melko usein "oman porukkani" kanssa ja vaikka kahvia (ja pullaa) kuluukin, palaan kotiin aina niin hyväntuulisena ja usein helpottuneenakin.

UseimmitenVälillä voi olla hankalaa yrittää saada mies ymmärtämään väsymyksen syvyyttä tai sitä, että ne päivät eivät ole pelkkiä päiväunia, kahvia ja pullaa ja lehtien lukemista tai facebookia, vaikka ainakin itse koen äitiysloman olevan kerrassaan ihanaa mutta myös työntäyteistä aikaa. Vertaistukitapaamisissa voi onneksi tuntea niin vahvaa yhteenkuuluvuutta muiden äitien kanssa, että tekisin mieli halata ja pussata koko porukkaa kun tuntuu että kaikki painiskelevat joissan määrin samojen vahvojen tunteiden ja haasteiden parissa kotona.

Onneksi täällä virtuaalimaailmassakin voi seurata muiden samassa elämäntilanteessa olevien elämää ja ajatuksia äitiydestä ja sitä kautta saada taas lisää perspektiiviä omaan tilanteeseen.

Pidetään siis lippu korkealla, vedetään yhtä köyttä ja annetaan huumorin kukkia äitiyden haasteita ja ihanuutta puidessa! Hyvä me!

Miina

Kuva: SheKnows Parenting


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tosiaan, hyvä me :)!!!

Saarelin kirjoitti...

Juurikin näin :)