sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Nukutustemppuja



Kapalointi. Olen viime aikoina miettinyt, että kapalointi on unohdettu vanhan kansan taito, joka tulisi elvyttää. Itse olen yrittänyt kapalointia, sillä kyllähän se jo synnytyssairaalassa mainittiin. Ehkä pari-kolme kertaa. Mutta muutamassa sekunnissa molemmat ovat potkineet ja kiehnänneet itsensä sieltä ulos. Siihen se onkin sitten jäänyt.

Nyt olen törmännyt muutamaankin eri otteeseen siihen, että jos ja kun kapaloinnin tekee oikein, se paitsi pysyy, niin todella auttaa rauhottamaan vauvan nukkumaan paremmin. Niin yksinkertaista. Niin ihmeellistä.

Ja kuinka monta iltaa ja yötä täällä on kärsitty. Jos kapalointi ei nyt koko ongelmaa olisi ratkaissut, ainakin se olisi voinut helpottaa! Miksei kukaan puhu siitä sen enempää? Tahdon pakollisen kapalointikoulutuksen kaikkiin sairaaloihin ja neuvoloihin! Pieni taito ihmiselle, suuri harppaus vanhemmuudelle. Vanhat taidot siis kehiin!

Nykymuodot kapaloinnille ovat kaiketi unipussit – joita ehdottomasti aion yrittää uudestaan – sekä erilaiset keinut. USAssa näin motorisesti itseään keinuttavan pienen kehdon. Ja tunsin melkeinpä kateudenpistoksen. Siellä päin maailmaa käytetään vauva-aikana jos jonkinmoisia vekottimia, mutta tämä – katselin sitä ja mietin kuinka monta unituntia sekin olisi voinut meillä pelastaa! Ottaisin ehdottomasti, jos nyt saisin valita. (kokeilisin jopa sydämentahtiin lyöviä lakanoita, joista ensi kertaa kuullessani olin pökertyä turhuuksien turhuutena – nyt en enää tuomitse niin nopeasti – mitä vain jotta yöllä nukutaan, on uusi mantrani..)

Toinen erinomainen nukuttamisratkaisu, josta kuulin hiukan myöhään, on vauvakeinu. Sekin taitaa kyllä olla vanha keksintö. Milloin ne on unohdettu? Ihmiskunta on niin vanha, että keinotkin saada pikkuihmiset nukahtamaan on varmasti keksitty aikoja sitten. Ne pitäisi vain kaivaa taas esiin.

Jos vielä joku tietää, millä vanhalla kikalla saadaan taaperot pysymään sängyssä, ollaan voiton puolella. Tänäänkin sain puolitoista tuntia palauttaa pikkuneitiä takaisin sänkyyn. No, askel ja ilta kerrallaan tästäkin varmasti selvitään. Hyviä unia kaikille!

Eeva

Kuva: Lisa Rosario Photography

Ei kommentteja: